Saarna Lapinlahden kirkossa 

2.vsk ev. Luuk. 1: 39-45 

Kirkkoherra Lauri Jäntti

Muutaman päivän kuluttua Maria lähti matkaan ja kiiruhti Juudean vuoriseudulla olevaan kaupunkiin. Hän meni Sakariaan taloon ja tervehti Elisabetia. Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussaan ja hän täyttyi Pyhällä Hengellä. Hän huusi kovalla äänellä ja sanoi: "Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä! Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni? Samalla hetkellä kun tervehdyksesi tuli korviini, lapsi hypähti riemusta kohdussani. Autuas sinä, joka uskoit! Herran sinulle antama lupaus on täyttyvä!"

Kun meille kerrotaan siitä, kuinka Maria lähti tapaamaan sukulaistaan, ajattelemme tänään varmasti sitä, että silloin ei oltu poikkeusoloissa. Nyt meitä on kehotettu välttämään vierailua toisemme luona, jotta uhkaavaa kulkutautiepidemiaa hillittäisiin.

Nämä ovat todellakin poikkeukselliset olot, sillä meille ihmisille on tärkeää tavata toisiamme ja pitää yhteyttä perheenjäseniin, sukulaisiin ja ystäviin, ja myös seurakuntaan.

Ehkä Jumalan viisautta on se, että tällaiset poikkeusolot julistettiin Suomeen ensimmäistä kertaa vasta nyt, kun meillä on monenlaisia mahdollisuuksia pitää yhteyttä toisiimme erilaisten teknisten välineiden kautta. Tähänkin jumalanpalvelukseen voit osallistua vaikka et olekaan paikan päällä.

Näitä teknisiä välineitä voidaan tässä tilanteessa pitää siunauksena, vaikka niihinkin toki liittyy omat riskinsä, joihin en nyt enempää puutu.

Marian ilmestyspäivä eli kuten meillä sanotaan Marian päivä, on yksi Pohjoismaiden vanhimmista ja tärkeimmistä kirkkopyhistä. Marian ilmestyspäivä on ainoa Maria-juhla, joka on säilytetty luterilaisessa kirkossa. Alun perin näitä Jeesuksen äidin kunniaksi järjestettyjä kirkkojuhlia oli kuusi kappaletta

(1. Marian kynttilämessua eli Marian puhdistusmessua (2.2.). 2. Marian ilmestyspäivän (25.3.), jolloin Jumalan enkeli ilmestyi Marialle ja ilmoitti Jeesuksen syntymän, lienee kirkkoisä Augustinus maininnut jo 300-luvulla, vaikka sitä ei aivan varmasti mainita ennen 600-lukua. 3. Marian vierailupäivä, jolloin Maria kävi sukulaisensa Elisabetin luona (2.7.). 4. Marian taivaaseen astumispäivä (15.8.), joka on todennäköisesti vanhin juhla jota on vietetty Itämailla jo vuonna 431 pidetyn Efeson konsiilin jälkeen. 5. Marian syntymää (8.9.) vietettiin Itämailla noin vuonna 700, lännessä 800-luvulla ja siitä tuli virallinen juhla 1000-luvulla. 6. Marian synnittömän sikiämisen juhla (8.12.). )

Meillä niistä on jäljellä vain yksi, tämä Marianpäivä, 9 kuukautta ennen joulua. Luterilaisessa perinteessä Marian palvontaa on vierastettu, ja siksi juhlatkin vähenivät.

Mutta Yksi Mariajuhla sentään sopii luterilaiseenkin kirkkoon. Se on tarpeen monestakin syystä. Yksi niistä on se, että uskonsankarit ovat kovin usein miehiä, ja miehinen kulttuuri on muovannut kristinuskon sisältöä ja kieltä turhankin paljon.

Usko tarvitsee kuitenkin esikuvakseen myös naisia - kuuluuhan toinen puoli ihmiskuntaa tuohon viisaaseen ja herkkään sukupuoleen, joka monessa asiassa ohittaa meidät miehet elämän kilparadalla mennen tullen.

Miehinen usko ei riitä naiselle. Naisella on oikeus asettaa itsensä sellaisten esikuvallisten uskonkilvoittelijoiden rinnalle, jotka edustavat omaa sukupuolta.

Sattuu varsin sopivasti, että Marianpäivää vietetään lähellä kahta muuta naisille tärkeää merkkipäivää. Ensinnäkin tasan kaksi viikkoa sitten, maaliskuun kahdeksantena, vietettiin kansainvälistä naisen päivää.

Toinen naisille – ja toki miehillekin - tärkeä suomalainen merkkipäivä oli kolme päivää sitten, nimittäin Minna Canthin ja tasa-arvon päivä. Kun kolmanneksi ketjuun lisätään tämänpäiväinen Marianpäivä, voidaan todeta viimeisten kahden viikon korostaneen naisten tärkeää roolia niin kotona, yhteiskunnassa kuin kirkossakin.

Kaikki nämä kolme naisille omistettua merkkipäivää puhuvat tasa-arvon puolesta. Tunnetusti on ollut syytä puolustaa erityisesti naisen samanarvoisuutta miehen rinnalla.

Maria on nainen, joka sopii esikuvaksi ja esimerkiksi niin naisille kuin miehillekin. Hän muistuttaa tasa-arvosta, jonka lähtökohta on siinä, että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Kumpikaan ei yksinään pysty elämään todeksi sitä, millaiseksi Luoja ihmisen tarkoitti. Molempia tarvitaan. Vain mies ja nainen yhdessä ovat Jumalan luoma ihminen.

Historian virrassa Maria on saanut erityisesti kansanhurskaudessa merkittävän aseman. Marian kuvat ja patsaat ovat kuuluneet oleellisena osana hartauselämään ja kirkkojen sisustukseen. Se on oikeastaan kovin inhimillistä ja ymmärrettävää. Ihmiset ovat tietenkin kaivanneet miehisen Jeesuksen rinnalle naista, joka antaisi esikuvan ja esimerkin naisen uskosta. Mariaa arvokkaampaa Jumalan palvelijan esikuvaa ei Raamatusta löydykään. Onhan hän Kristuksen äiti, Jumalan synnyttäjä.

Ylösnousseen Kristuksen ja kuoleman voittajan rinnalle Msriaa ei tietenkään voida korottaa, mutta hänen uskonsa ja kuuliaisuutensa sopivat kyllä esikuvaksi meillekin. Siinä missä Kristus Jumalan Poikana ja Ylösnousseena Herrana tuntuu kohoavan ihmisyytemme yläpuolelle, Maria jää tavallisena ihmisenä rinnalla kulkijaksi. Kirjailija Kaari Utrio on sanonut: ”Maria edustaa eurooppalaisessa kulttuurissa kaikkea hyvää, lempeää ja rakastavaa" (ET-lehti 4/2007, s.25).

Mutta mitä Mariasta sitten tiedetään ja opetetaan?

Neitsyt Maria on Raamatun mukaan Jeesuksen äiti, "Jumalan synnyttäjä", joka tuli raskaaksi Pyhästä Hengestä. Katolilaisten, ortodoksien ja myös muslimien mukaan hän pysyi neitsyenä kuolemaansa saakka. Luterilaisen käsityksen mukaan hän oli neitsyt vain synnyttäessään Jeesuksen, sillä Raamatun mukaan Jeesuksella oli viisi veljeä. Katolinen ja Ortodoksinen kirkko selittävät tämän sillä, että Raamatussa mainitut veljet olivatkin serkkuja ja Joosefin ja Marian avioliitto oli vain juridinen järjestely.

Maria sai tärkeän aseman kirkon dogmatiikassa vuonna 431. Efeson kirkolliskokouksessa Marian julistettiin olevan Jumalan äiti. Tämän konsiilin jälkeen Marian kunnioittaminen sekä Mariaa ja Jeesusta esittävät kuva-aiheet yleistyivät kristillisessä maailmassa.

Roomalaiskatolinen kirkko on laatinut kaikkiaan neljä dogmia liittyen Neitsyt Marian persoonaan. Neitsyt Maria on Jumalan äiti, Maria on ikuinen neitsyt, Kristus sikisi tahrattomasti (Immacolata) ja Maria astui kuollessaan taivaaseen. Näistä ainoastaan ensimmäinen perustuu suoraan Raamatun tekstiin.

Raamatun tekstit ovatkin vain osa Marian palvonnan perustaa. Raamattu kertoo itse asiassa Mariasta hyvin vähän verrattuna siihen, kuinka merkittävä hahmo hänestä on kansanhurskaudessa tullut. Maria-kultin pohjana toimivatkin Raamatun lisäksi muu varhaiskristillinen kirjallisuus, kirkon perinne ja lukuisat legendat. Ne heijastavat kristittyjen tarvetta löytää uskolle naispuolinen esikuva ja konkreettinen mietiskelyn kohde.

Maria lieneekin johdattanut uskon salaisuuksien äärelle enemmän ihmisiä kuin yksikään muu kirkon pyhä, Kristuksen jälkeen.

Maria on kristillisen kuvataiteen kuvatuin pyhimys - hänestä on maalattu lukemattomia maalauksia ja ikoneita ja veistetty satoja patsaita. Hänelle on myös rakennettu ja omistettu enemmän kappeleita, kirkkoja ja alttareita kuin kenellekään muulle pyhimykselle. Häneltä rukoillaan ihmetekoja, armoa ja neuvoja ihmiselämän ongelmiin.

Marian vaikutus näkyy yllättävissäkin paikoissa: EU:n lipussa olevat 12 tähteä on joskus yhdistetty Johanneksen ilmestyskirjan tekstiin 12:1. "Taivaalla näkyi suuri tunnusmerkki: nainen, jolla oli pukunaan aurinko, kuu jalkojen alla ja pään päällä seppeleenä kaksitoista tähteä". Tämä ilmestyskirjan nainen on ymmärretty Mariaksi. Näin Maria saa myös lopunajallisen hahmon ja tehtävän. Hän ei ollut vain Jeesuksen synnyttäjä tähän maailmaan, vaan hänestä on tullut myös uskon kätilö ja johdattaja Poikansa luokse.

Mariaa ei sovi unohtaa, vaikkei häntä pidäkään palvoa eikä rukoilla. Maria edustaa uskon ja miksei Jumalankin sitä puolta, joka vetoaa naiselliseen elämäntodellisuuteen. Naisena, äitinä ja vaimona hän on rinnalla kulkija ja opastaja jokaiselle, jolle miehinen Jumalakuva ja miespuolinen Messias eivät riitä uskon salaisuuksien avaajaksi.

Luterilaisinakin meidän on hyvä viettää Marianpäivää ainakin tämän yhden kerran vuodessa. Marian elämän ja persoonan mietiskely ei vie meitä poispäin Jumalasta, vaan auttaa ymmärtämään Jumaluutta syvemmin ja täydemmin. Mariaan kannattaa tutustua niin naisten kuin miestenkin. 

Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan,

ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme,

joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta,

kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin,

astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista,

astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella

ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita,

ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan,

pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen,

ruumiin ylösnousemisen

ja iankaikkisen elämän

Jumalanpalvelusten saarnat pyritään julkaisemaan joka sunnuntai seurakunnan verkkosivuilla saavutettavuuden turvaamiseksi. Kaikkien ei ole mahdollista seurata lähetyksiä verkosta mm. tekstityksen puuttumisen vuoksi.